Denzingerin dogmihistoriaa II (600-1000)

Olen päässyt Denzingerin Enchiridion Symbolorum -teoksessa ensimmäisen vuosituhannen loppuun, ja tämä tuntuu sopivalta rajapyykiltä toisen osan kirjoittamiseksi. Alla jälleen käännöksiäni kirkon opetusviran dogmaattisista dokumenteista, tällä kertaa siis vuosilta 600-1000, siis yhä edelleen ajalta ennen skismaa katolisen ja ortodoksisen kristikunnan välillä.

Lateraanikonsiili, v. 649. ”Kaanon 3. Jos joku ei oikein ja todellisesti tunnusta pyhien isien mukaisesti, että pyhä Jumalan äiti ja ikuinen Neitsyt ja tahraton Maria varhaisina aikoina tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä ilman siementä, niin että hänessä sikisi Sana, itse Jumala nimenomaisesti ja todellisesti, hän joka syntyi Isästä ennen kaikkia aikoja, ja että hän turmeltumatta synnytti hänet niin, että hänen neitsyytensä pysyi tuhoutumattomana jopa hänen syntymänsä jälkeen, olkoon hän tuomittu.” Kommentti: Jopa kolme katolista Maria-dogmia (Jumalan äiti, ikuinen neitsyt, tahraton) yhteisen kristikunnan ajalta.

Toledon konsiili, v. 675. ”Tässä ihmisluonnossa uskomme hänen evankeliumien totuuden mukaisesti siinneen, syntyneen ja kuolleen ilman syntiä, hänen joka yksin meidän puolestamme tuli synniksi (2. Kor. 5:21), siis uhriksi syntimme puolesta… Emmekä usko, että nousemme missään muussa ruumiissa (kuten jotkut hullusti sanovat), vaan siinä missä me elämme ja olemme ja liikumme.” Kommentti: Katolinen tulkinta 2. Kor. 5:21:stä ja katolinen oppi ruumiin ylösnousemuksesta.

Konstantinopolin III konsiili, ekumeeninen, v. 680.
”Tämä pyhä ja universaali synodi uskollisesti ottaa vastaan ja halukkaasti hyväksyy ehdotuksen, jonka esitti mitä pyhin ja siunatuin Agatho, vanhan Rooman paavi… Ja niin me julistamme kaksi tahtoa hänessä, ja kaksi luonnollista toimintaa jakamatta, muuttumatta, erottamatta ja sekoittumatta…” Kommentti: Idän konsiilin kunnioitus paavia kohtaan ja oppi Kristuksen kahdesta tahdosta.

Nikean II konsiili, ekumeeninen, v. 787.
”Me… seuraten jumalallisesti inspiroituja pyhien isiemme opetuksia, ja katolisen kirkon traditiota, sillä me tiedämme, että se on Pyhästä Hengestä, joka varmasti asuu siinä, määrittelemme kaikella varmuudella ja uutteruudella, että kuten kunnioitetun ja elämän antavan ristin muoto, niin myös kunnioitetut ja pyhät kuvat… kuuluvat Jumalan pyhiin kirkkoihin…” Kommentti: Katolinen oppi pyhistä kuvista ja tradition ilmoitusluonteesta.

Konstantinopolin IV konsiili, ekumeeninen, v. 870.
”Me, jotka uskomme, että Herran sanat, jotka Kristus puhui apostoleilleen ja opetuslapsilleen: ”Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut” ja ”joka hylkää teidät, hylkää minut” (Matt. 10:40, Luuk. 10:16), sanottiin kaikille niillekin, jotka heidän jälkeen on tehty ylimmiksi papeiksi ja pastorien johtajiksi, julistamme, ettei kukaan tämän maailman voimallisista saa yrittää häväistä tai poistaa istuimeltaan ketään niistä, jotka johtavat patriarkaalisia istuimia… erityisesti tosiaankin vanhan Rooman kaikkein pyhintä paavia, seuraavaksi Konstantinopolin patriarkkaa, sitten varmasti Aleksandrian ja Antiokian ja Jerusalemin, ja ettei kukaan kirjoittaisi mitään kirjoituksia kaikkein pyhintä vanhemman Rooman paavia vastaan joidenkin muka pahojen rikosten tekosyyn varjolla, kuten Photius teki hiljattain ja Dioscorus kauan sitten. Kommentti: Kirkko ymmärtää apostolien viran jatkuvan; paavin kunnioitus.

Explore posts in the same categories: Dogmatiikka, Dogmihistoria

One Comment : “Denzingerin dogmihistoriaa II (600-1000)”

  1. tammikuu44 Says:

    Nämä historiajutut jää kovin kaukaisiksi asioiksi tavalliselle kuolevaiselle. Mutta jäin uteliaana miettimään sitä esseetäsi. Ne ovat siksi vakeita asioista, että jos sinulla on aikaa, voisitko tehdä lyhyehkön ja selväsanaisen suomenkielisen selityksen (ei mitään hienoa esseetä) siitä, millaisia asioita se väitöskirjasi käsittelee, oliko siinä jokin hyvinkin mielenkiintoinen ongelma podittavana, mitä selvisi, mitä itse ajattelit käsittelemistäsi asioista tms. Tai vaikka vain jokin mielenkiintoinen yksityskohta.

    Tämä on nyt tämmöinen uteliaan luterilaisen pyyntö. Uskoisin, että asia kiinnostaisi monia muitakin. Mutta jos on kiireitä, unohda tämä pyyntö.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: