Elämän äiti

Sain vihdoin luettua loppuun Serafim Seppälän (a.k.a. Munkki Serafim) suuren, paksun ja painavan mutta samalla esteettisen, hyvin kirjoitetun ja sisällöllisesti antoisan teoksen Elämän äiti Neitsyt Mariasta varhaiskristillisessä teologiassa (Maahenki 2010).

Kirja käy läpi Marian aseman kristillisessä kirjallisuudessa heti Uuden testamentin jälkeiseltä ajalta aina patristisen kauden loppuun asti. Lopussa luodaan myös mielenkiintoinen katsaus Koraanin yllättävänkin korkeaan mariologiaan.

Teos päättyy erinomaisiin kokoaviin loppupäätelmiin (s. 368-371), joille tämän artikkelin pääasiassa perustan. Kirjassa siteerattu materiaali on näet aivan liian laajaa yhdessä artikkelissa käsiteltäväksi. Suosittelen jokaiselle Marian asemaa pohdiskelevalle kirjan kahlaamista läpi, vaikka se jonkin aikaa varmasti viekin.

Seppälä päätyy kirjassaan hyvinkin samanlaisiin johtopäätöksiin, kuin joihin itse olin aiemmin päätynyt tuntemaani patristista aineistoa ja dogmihistoriaa pohtimalla. Seppälän kirja entisestään vahvisti aavistuksiani ja tuki niitä laajalla aineistolla – joistakin kirjassa esiintyvistä kirkkoisistä en ollut koskaan kuullutkaan.

Mitä nuo johtopäätökset sitten ovat? Jos ensin tarkasteltaisiin vastakohdaksi kahta ääripään käsitystä kirkon mariologiasta. Yhden ja hyvin laajalle levinneen näkemyksen mukaan ”Marian-palvonta” tuli kirkkoon pakanuudesta, kun kristinusko tuli viralliseksi uskonnoksi ja ihmiset kaipasivat vastinetta vanhoille äitijumalattarille. Toisen äärinäkemyksen mukaan kirkon koko mariologia on sellaisenaan apostoleilta annettua traditiota.

Historiallinen tutkimus osoittaa molemmat käsitykset vääriksi. Pikemminkin on niin, että Marian asema ja kunnioitus ovat pikku hiljaa kasvaneet kirkon traditiossa, ”jossa ei ole radikaaleja murroskohtia” (s. 369). Seppälä kiteyttää asian hyvin: ”Kunkin sukupolven mariologiset ajatukset kumpusivat edellisten isien esittämistä ajatuksista…” (ibid.).

Marian tehtävä uutena Eevana, hänen neitsyytensä synnytyksessä ja sen jälkeen, hänen tittelinsä Jumalansynnyttäjänä, rukousten osoittaminen hänelle, usko hänen synnittömyyteensä, ruumiilliseen taivaaseenottamiseensa sekä taivaallisen välittäjän ja valtiattaren asemaansa – kaikki tämä on mahdollista ”koherentisti ymmärtää kirkon sisäisenä, ehyenä kasvuprosessina” (ibid.).

Seppälä kirjoittaa osuvasti: ”Modernille hypoteesille Mariasta ’pakanallisena äitijumalattarena’ ei ole patristisessa kirjallisuudessa minkäänlaista suoranaista tukea; hypoteesi on rakennettava kokonaan ei-kristillisten uskontojen ja ennakkoluulojen näkökulmasta – kirkon oman kirjallisuuden pohjalta ajatus itse asiasa on täysin absurdi.” (ibid.)

Seppälä tunnustaa silti historiallisia ongelmia: Marian taivaaseenottamisen ja taivaallisen valtiattaren rooli tulevat patristiseen kirjallisuuteen ”kronologisesti varsin myöhään”, mikä on ongelmallista, kun kerran kyse on kuitenkin nimenomaan historiallisesta tapahtumasta. Lisäksi täytyy tunnustaa, ettei koherentti kehityshistoria välttämättä tarkoita opin totuutta. (ibid.)

Munkki Serafim esittää tässä kaksi hyvää havaintoa: Marian ”kunnioitus perustuu hänen taivaalliseen asemaansa, ei tuosta asemasta kertoviin teksteihin”. ”Koko kristikunnan yhteinen kokemus Mariasta taivaallisena toimijana oli se pohja, jolta aihetta koskeva ajattelu homilioineen ja hymneineen vähitellen syntyi, tuo kokemus ei syntynyt kyseisten tekstien pohjalta.” (s. 370)

Marian kasvava rooli oppihistoriassa asettaa meidät myös historianfilosofisen kysymyksen eteen. Voimme nähdä opinkehityksen alkuperäisen puhtauden asteittaisena turmeltumisena tai totuuden kasvavana ymmärryksenä. Molemmat ovat tekstien valossa mahdollisia, mutta kuinka haluamme historian nähdä?

Seppälä tunnustaa, että ”historiallisesta Mariasta on todella tietoa hyvin niukalti”, mutta lisää, että kirkko tuntee Marian ”myös historiassa”. ”Tämä sakraalin historian Maria on taivaallinen nainen, jonka toiminta ja vaikutus on saanut rakkuden ja kunnioituksen häntä kohtaan vahvistumaan maan päällä.” (ibid.)

Pappisprofessori Serafim esittää myös mielenkiintoisen ekumeenisen havainnon: patristiset tekstit voivat lieventää ”ortodoksien mahdollisia ennakkoluuloja roomalaiskatolista mariologiaa kohtaan”, nimittäin sen ”kaikki keskeiset elementit löytyvät bysanttilaisesta teologiasta, homiletiikasta ja hymnografiasta”. Maria on ”idän ja lännen kirkkoa yhdistävä tekijä”. (ibid.)

Tässä arvostelussa ei ehkä vielä ole käynyt tarpeeksi selväksi se, mikä on kaikkein tärkeintä, nimittäin että Marian asema ja kunnioitus on kirkkoisillä ”äärimmäisen Kristus-keskeistä” (s. 368) ja perustuu kokonaan inkarnaation salaisuuteen – ”kaikki muu seurasi siitä luontaisesti, suorastaan vääjäämättömästi” (s. 369).

Siksi Seppälä selittää lopuksi kirjansa nimen merkityksen seuraavasti: ”Todellinen elämä on Jumalassa, ja tuo jumalallinen elämä on Kristuksessa tullut maan päälle… Kristuksen jumalallinen elämä oli taivaasta, mutta ihmiselämäänsä hän ei kuitenkaan saanut taivaasta vaan maan päältä, Mariasta. Kristuksessa ikuinen jumalallinen elämä ja Marian maallinen ihmiselämä yhdistyivät yhdeksi jumalallis-inhimilliseksi elämäksi. Tässä mielessä Maria on Elämän äiti.” (s. 371)

Explore posts in the same categories: Dogmihistoria, Kirjaesittelyt ja -arviot, Neitsyt Maria ja pyhät

One Comment : “Elämän äiti”

  1. Temaatikko Says:

    Kiitos arviosta, olen itsekin kirjoittanut Etsijässä tästä kirjasta. On kiinnostava ajatus, ettei Marian kunnioituksessa olisi radikaaleja murroksia. Erilaiset kiistat kuitenkin osoittavat, että että Mariaa oli käsiteltävä aina ekumeenisissa konsiileissa asti, mistä syystä hajontaa on toki täytynyt olla. Koraani-luku on kirjan mielenkiintoisinta antia. Muslimeilla taitaa olla korkeampi mariologia kuin monilla protestanteilla :)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: