Ratzingerin johdatus kristinuskoon, osa 3

Viime osassa käsiteltiin suhteellisen yleisluontoisesti uskoa. Ratzingerin mukaan materialismi ei riitä – materia viittaa itsensä ulkopuolelle, maailmassa oleva järki viittaa Ajattelijaan. Jumala ei kuitenkaan ole pelkkä Järki (Logos), vaan myös Rakkaus, persoonien välinen suhde, pyhä kolminaisuus.

Kolminaisuusopin käsittelyssä Ratzinger on yllättävänkin apofaattinen ja sympaattinen vanhoja ”harhaoppeja” kohtaan. Hänen mukaansa niin viralliset formuloinnit kuin harhaopitkin ilmaisevat vain epätäydellisen osan todellisuudesta. Ei ollut harhaoppisten vika, että sanalla ”persoona” ei alussa ollut sen myöhemmin saamaa oikeaoppista sisältöä. Itse asiassa kategoriat ”persoona” ja ”olemus” ovat sanoina aksidentaalisia.

Kolminaisuusoppi ei syntynyt filosofisesta pohdiskelusta, vaan historiallisen kokemuksen tulkinnasta. Kirkko oli kohdannut Jeesuksessa lihaksi tulleen Jumalan ja saanut Jumalan Hengen, ja nyt oli yritettävä selittää tämän todellisuuden suhde monoteismiin. Itse asiassa apostolisen uskontunnustuksen ”ja pyhään henkeen” oli alun perin ilman artikkelia, mikä kertoo sen pelastushistoriallisesta – ei siis trinitaarisesta – alkuperästä. (Mikä ei kuitenkaan sulje pois trinitaarista luentaa.)

Mitä toiseen uskonkohtaan tulee, Ratzinger piikittää hauskasti standardia ”historian Jeesus” -teoriaa ja sanoo, että puhtaasti historioitsijanakin, ilman kristillistä uskoa, hänen olisi helpompi uskoa Jumalan tulleen ihmiseksi kuin että tällainen hypoteesikokoelma edustaisi totuutta. Ratzingerin näkemyksiä historian ja uskon Jeesuksesta voi tietysti lukea lisää hänen Jeesus Nasaretilainen-trilogiastaan.

Eräs erittäin hyödyllinen kristologinen huomio Ratzingerilta on raamatullisten ”Jumalan Poika” ja ”Poika” -titteleiden erottaminen. Suuri osa Raamatun lukijoista olettaa niiden tarkoittavan samaa, mutta ne tulevat aivan eri konteksteista. ”Jumalan Poika” on peräisin Israelin kuninkaan arvonimestä ja viittaa Jeesuksen messiaanisuuteen. Sen sijaan pelkkä ”Poika” nousee Jeesuksen suhteesta Abbaan, Isään, hänen rukouksestaan ja opetuksestaan.

Tämä auttaa valottamaan esimerkiksi neitseestäsyntymiseen liittyviä sekaannuksia. Jotkut argumentoivat, että jos Jumala siitti Marian, Jeesus olisi biologisesti 50% Jumalan ja 50% ihmisen poika, ei 100% molempia kuten kirkko uskoo. Mutta kirkon usko Jeesukseen Jumalan Poikana trinitaarisessa mielessä ei perustu neitseestäsyntymiseen vaan Abba-dialogiin, kyse ei ole biologiasta vaan ontologiasta.

Anselmin sovitusteoria saa Ratzingerilta osittaisen tunnustuksen lisäksi myös viiltävää kritiikkiä. Hänen mukaansa sovitusta ei esitetä Raamatussa Jumalan loukatun kunnian korjaamisena vaan pikemminkin Jumalan rakkaudellisena itsensä antamisena. Kristus on viimeinen Aadam, todellinen ihminen, joka on meitä varten, ja jonka kautta meistä tulee täydellisemmin ja todellisemmin ihmisiä.

Mitä paruusiaan ja ”viimeisiin asioihin” tulee, Ratzinger tunnustaa mielenkiintoisesti heti alkuun Räisäsen tavoin, että ruumiin ylösnousemus ja sielun kuolemattomuus tulevat eri maailmoista eikä niitä voi noin vain yhdistää (niin kuin skolastinen traditio teki). Hän korostaa Raamatun opettavan koko persoonan, ei vain sen osan (sielun) ikuista elämää/ylösnousemuselämää jo tässä ajassa ja sitten kuoleman jälkeen (esim. Lasarus-tarinan pointti, Joh. 11:25).

Jää hieman epäselväksi, mitä Ratzinger uskoo paruusiasta ja viimeisestä tuomiosta. Hän toteaa kosmoksen elävän historiassa (se ei siis ole vain näyttämö, jossa historia menee menojaan) ja olevan suuntautunut kohti huipentumaa Kristuksessa. Hän jättää kuitenkin auki sen, missä määrin Raamatun kuvaukset viimeisistä tapahtumista ovat vain kuvia. Sielun vaipuminen tiedottomuuteen kuolemassa on kuitenkin hänen mukaansa selvästi Uuden testamentin sanomaa vastaan (ks. esim. Fil. 1:21-23, 2. Kor. 5:8-10).

Kolmiosaisen artikkelisarjan päätteeksi haluan lämpimästi suositella käsiteltyä Joseph Ratzingerin kirjaa Johdatus kristinuskoon (ei valitettavasti saatavilla suomeksi, engl. Introduction to Christianity, saks. Einführung in das Christentum). Ratzinger on eturivin teologi. Kannattaa lukea myös hänen teoksensa Principles of Catholic Theology ja Called to Communion, lainata ne kaverille ja pistää sana kiertämään.

Explore posts in the same categories: Kirjaesittelyt ja -arviot, Teologia

2 kommenttia : “Ratzingerin johdatus kristinuskoon, osa 3”

  1. Kahden maan kansalainen Says:

    Tämä kommenttini on hieman asian vierestä, mutta ei paljon; varsinkin kun nykyinen paavi sai lokaa niskaansa tämänviikkoisessa Kalevan kirja-arvostelussa. Lehdessä oli 3.9. erittäin poleeminen kirja-arvio. Juhana Torkki arvio italialaisen journalistin Stefano Livadiottin tuoreen kirjan Isenza Dio (=jumalattomat), joka piirtää Torkin mukaan kaunistelemattoman kuvan katolisesta kirkosta, sen vallanhimosta, valheista ja juonitteluista. Ko. kirja-arvostelu oli harvinaisen laaja ja sekä kirjasta että arvostelijasta paistoi aggressiivinen antipatia katolista kirkkoa kohtaan. Oletko itse tutustunut kyseiseen kirjaan? Tällaiselle ”perusluterilaisellekin” kirja-arvostelu jätti hämmentävän olon; vaikkei savua olekaan ilman tulta, niin minulle jäi vaikutelma, että kirja on kärjistyneen sensaatiohakuinen ja mustamaalaava…?

    • Tavallinen Tallaaja Says:

      Tosiaan, minäkin suosittelen että bloginpitäjä perehtyisi tapaus Livadiottiin. Sekä Torkin että Livadiottin asenne on kyllä selvästi katolisen kirkon vastainen, mutta artikkelissa esitettiin sen verran raskaita väitteitä että kuulisin mielelläni katoliselta osapuolelta näkemyksen jossa ollaan perehdytty syytöksiin sen sijaan että ylimalkaisesti todettaisiin että ei pidä paikkaansa tai että kirjoittaja pyrkii vain vahingoittamaan katolista kirkkoa..


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: