Heikki Räisäsen haaste, osa 6

Kirjoitettuani tämän artikkelisarjan viisi ensimmäistä osaa lähetin ne Heikki Räisäselle itselleen luettavaksi ja kommentoitavaksi. Ajattelin, että olin saattanut esittää hänestä väitteitä, joita hän ei itse allekirjoittaisi. Räisänen otti tekstini ystävällisesti vastaan ja heitti ”lonkalta” kommentteja (myös itse asia-argumenteista), joita tässä viimeisessä postauksessa julkaisen (Räisäsen luvalla) ikään kuin jälkipyykkinä (Räisäsen kommentit kursiivilla).

Räisäsen itseymmärrys

Artikkelisarjassani en oikein tiennyt, kuinka kuvailisin Räisäsen maailmankuvaa, ja joskus käytin siksi epäselvää termiä ateistis/agnostis/relativistinen samalla laajentaakseni kohdetta. Räisäsen omin sanoin puhe minusta ateistina on ulkopuolisten kielenkäyttöä, josta itse olen sanoutunut irti; se että tietynlainen ”historiaa ohjaava” ja ”säät ja ilmat säätävä” Jumala on ”kuollut”, jättää oven auki muunlaisille jumalakuville – ja jos Jumala on ”ultimate concern” tms., ateismi tuee määritelmän perusteella lähes mahdottomaksi.

Tämä on mielestäni hyvin sanottu ja tarjoaa varmasti mielenkiintoisen vaihtoehdon niille, jotka kamppailevat Jumala-uskon kanssa (ehkei ateismi olekaan ainoa vaihtoehto). Teologisesti tässä tulee mieleen Sammeli Juntusen kirja Horjuuko kirkon kivijalka, joka kritisoi ns. jumalakuvateologiaa. Yhdyn Juntusen kritiikkiin siitä, että kristinusko ei voi tyytyä vain jumalakuviin vaan itse Jumalaan, joka tuli Kristuksessa lihaksi ja jonka Henki vaikuttaa kirkossa.

Mitä Räisäsen teologisiin vaikutteisiin tulee, mainitsemani saksalainen liberaaliteologia oli liian suppea luonnehdinta.

Itse kyllä katson olevani toisella jalalla keskieurooppalaisessa (ja skandinaavisessa), toisella anglosaksisessa maailmassa. Ne joilta olen eniten saanut, tulevat jälkimmäisestä (Sanders, Stendahl, Sandy Wedderburn, James Barr, Chris Tuckett, Chris Rowland, Paula Fredriksen, Steve Wilson, John Barclay, Leslie Houlden, Dennis Nineham, Maurice Wiles, Maurice Casey, systemaatikoista John Hick, Don Cupitt jne.). Viimeisten 30 vuoden työni ovat mielestäni myös saaneet paremman vastaanoton angloamer. maailmassa kuin Saksassa.

Ehkä olisi osuvampaa sanoa, että Räisäsen juuret ovat vahvasti nimenomaan historiallis-kriittistä metodia edustavassa teologiassa. Tämän metodin juuret palautuvat kuitenkin Saksaan, ja Räisäsen pikemminkin modernit kuin postmodernit näkemykset (totuutta ja objektiivisuutta on tieteen alalla, muttei uskonnon) viittaavat juuri ”vanhaan” saksalaisuuteen. Timo Eskolalla on valmisteilla kirja Räisäsen hermeneutiikasta, joka sivuaa myös postmodernistien Räisästä kohtaan esittämää kritiikkiä.

Omasta vaikutuksestaan suomalaiseen teologiaan Räisänen ei tee numeroa, se on paljon vähäisempää kuin voisi luulla; olen ollut lähes 2/3 ajasta virkavapaana perusvirastani; esim. Lars A[ejmelaeus] on vaikuttanut paljon enemmän. Hän ei myöskään pidä Raamatun virheettömyys-/sanainspiraatio-opin kumoamista minään päätyönä: Sivutuotetta!

Luterilaisuuden poimimista ja piikittelyä Räisänen ei sanoisi ”luopumuksen puolustukseksi”, luterilaisessa kontekstissa vain on luonnollista peilata tutkimusta nimenomaan luterilaiseen näkemykseen. Hän ei myöskään katso työllänsä suosivan ateisteja ja liberaaleja konservatiivien kustannuksella: Eikö konservatiivi voi kehitellä luovia tulkintoja? 

Itse en kriitikot ja aseet mainitessani tarkoittanut ”tässäpä teille aseita, olkaa hyvät”, vaan ”apologeettisesti” suunnilleen ”hyvät kristityt, kriitikot voivat saada tästä aseita, mutta asialla on toinenkin puoli”. Olen myös saanut palautetta, josta selkeästi ilmenee, että moninaisuudesta puhumisen voi myös ”konservatiivi” kokea rakentavaksi (sic) ja vapauttavaksi.

Räisänen ei myöskään katso ristiriitaisuuden dokumentoimista pääasiaksi: Tarkoitus ei ole dokumentoida ristiriitaisuus, vaan piirtää kokonaiskuvaa. Se, että siihen sisältyy ristiriitaisuuksia, johtuu asian luonteesta. :-) Näiden muotoseikkoja koskevien kommenttien lisäksi sain Räisäseltä hyvin mielenkiintoisia kommentteja itse dialogin sisällöstä, ja niihin siirrymme seuraavaksi.

Apostolit, ajoitus ja asenne

Räisänen vahvisti analyysini hänen näkemyksestään kristinuskon varhaisista ajoista. Apostoleista hän toteaa: Valitan, mutta usvaanhan he nimenomaan katoavat. Osassa 4 hahmottelemani (Räisäsen töistä syntyvä) mielikuva 1. vuosisadan tilanteesta on sikäli oikea, että jos katsotaan vain lähteitä (eikä myöhäisempää traditiota lähteiden synnystä), niin tällaisia aukkojahan siihen jää…

Pietarikin katoaa lähteistä apostolikokouksen jälkeen, mitä nyt 1 Piet esiintyy hänen nimissään. Johanneksesta on oma traditionsa, mutta niiden yhteys Joh-evankeliumiin on vähintäänkin ongelmallinen. Muista ei oikeasti tiedetä mitään, paitsi Jaakobista joka kuoli varhain. (Ellei usko, että Tuomaalla on tekemistä Tuom-ev:n kanssa.) Missään tapauksessa tämä ”häivyttäminen” ei ole minun tekosiani, vaan tutkijoiden yleinen tapa lukea lähteitä.

Tämä vahvistaa vainuni siitä, että johdanto-opillisilla näkökulmilla on tässä yllättävänkin ratkaiseva asema. Räisänen katsoo, että kritiikkisi – tai seuraamiesi auktoriteettien kritiikki – suuntautuu kaikkea itse ”normaalina” pitämääni tutkimusta vastaan, ei yksin minua. Kyse on siitä, mitä ”normaalista” johdanto-opista seuraa UT:n teologialle/varh. krist. uskonkäsitysten tulkinnalle.

Vastauksena totesin ja totean, ettei Räisäsen ”normaali” ehkä olekaan enää ainoa normi – angloamerikkalaisen evankelikaalisuuden tuottamien tutkijoiden piireissä ja katolisessa maailmassa vaikuttaa yleisesti optimistisempi johdanto-oppi kuin minkä Räisänen olettaa ”normaaliksi”. Räisänen myönsikin vastausmailissaan, että ”standardi”-eksegeesistä puhuminen on tietty riskaabelia tai antaa liian yksioikoisen mielikuvan ja että debattia toki käydään yli kaikkien rajojen.

Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että johdanto-opillisten kysymysten tutkiminen voisi olla yksi hyvinkin tärkeä prioriteetti tulevissa postauksissa. Otetaanko Uuteen testamenttiin lähtökohtaisesti epäilevä vai luottavaisempi asenne? Ovatko UT:n kirjoitukset pääasiassa aitoja vai väärennöksiä? Kertovatko ne todella sen ajan tapahtumista, joista ne väittävät kertovan? Ja tähän tiiviisti liittyen: ovatko toisen vuosisadan todistajien antamat tiedot luotettavia?

Räisänen huomautti englanninkielisen version olevan muutamassa kritisoimassani kohdassa tarkempi: Rise-kirjassa sanon Irenaeuksesta vähän tarkemmin, että Aasiassa kasvaneena hän kuului Paavalin kirkkojen traditioon ja tunsi myös Johannes-piirin tradition (s. 75). Eli ihan ilmaan en häntä jätä. Ja mitä neitseestäsyntymisestä tietämättömiin sukupolviin tulee: Totta: ”pari sukupolvea” olisi tarkempi ilmaus (jota Rise käyttää!) Lisäksi kriittiseltä vaikuttaa myös sukupolven määritelmä: minä olen aina ajatellut n. 30 vuotta!

Lopuksi

Loppupäätelmääni siitä, ettei Räisäsen johtopäätös yhden raamattuteologian puutteesta ”tarkoita sitä, että ei ole eikä voi olla yhtä uskonnollista (ja vieläpä kristillistä) totuutta”, Räisänen vastasi OK sillä tarkennuksella, että se löytyy joko Raamatusta valitsemalla tai sitten kokonaan Raamatun ulkopuolelta. Kirjeenvaihtomme perusteella tämä joko-tai ei ole eksklusiivinen (niin etteikö totuutta voisi olla sekä Raamatussa että sen ulkopuolella).

En ehkä itse käyttäisi valitsemisterminologiaa, sillä se luo mielikuvan mielivaltaisuudesta. Sen sijaan historiallista ja kriittistä ajattelua sekä lähteiden tarkastelua ja työtä niiden oikeanlaiseen keskinäiseen suhteeseen asettamiseksi tarvitaan.

Totuus Jeesuksen persoonassa löytyy sekä Raamatusta että sen ulkopuolelta, Isän oikealta puolelta, ja vieläpä kirkon viettämästä eukaristiasta. Jeesuksen ja hänen Henkensä teot ja niiden paljastamat totuuden säteet sen sijaan täyttävät maailman, eikä yksi ihmiselämä riitä alkuunkaan niihin syventymiseksi. Muun muassa tämän takia ikuisen elämän toivoa ei kannata heittää vanhentuneiden teologioiden romukoppaan.

Explore posts in the same categories: Eksegetiikka, Kirjaesittelyt ja -arviot, Liberaaliteologia, Suomalaiset teologit

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: