Lisää William Lane Craigiltä opittua

Jatkona viime viikon postaukseen käyn tässä läpi asioita, joita olen oppinut William Lane Craigiltä (WLC) kuuntelemalla läpi kaikki hänen Reasonable Faith -podcastinsa (Defenders -podcasteja en ole vielä kuunnellut, niitä riittää…) Podcastit ovat hyvä tapa valmistautua WLC:n Suomen-visiittiin huhtikuussa.

Usko, tiede ja filosofia

Ensiksi Craigin näkemys uskon, filosofian ja tieteen suhteesta on tarkasti mietitty. Hän sanoo, että tiede voi tarjota todistusaineistoa, jota voidaan sitten käyttää filosofisessa argumentissa, joka johtaa päätelmään Jumalan olemassaolosta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? WLC esimerkiksi tykkää Intelligent Design -liikkeestä ja pitää joitakin sen johtavien edustajien argumentteja oikeutettuina. Silti WLC ei tee ID-liikkeen johtopäätöstä, että Älykäs Suunnittelija olisi tieteellinen päätelmä. Sen sijaan hän sanoo, että tämän todistusaineiston pohjalta on oikeutettua tehdä filosofinen päätelmä, että Jumala on olemassa.

Silti WLC ei itse useinkaan lähde evoluutiodebattiin mukaan. Sen sijaan hän käyttää hienosäätöargumenttia, joka kiertää koko evoluutiodebatin ja menee sen taakse: jo alkuräjähdyksessä universumissa oli tiettyjä vakioita, jotka on millintarkasti hienosäädetty elämän mahdollistamiseksi. Tätä hienosäätöä ei selitä uskottavasti sattuma eikä välttämättömyys, vaan älykäs suunnittelu. Jotta evoluutio siis ylipäänsä olisi edes mahdollista, maailmankaikkeuden täytyi olla hienosäädetty.

Pahan ongelma

WLC auttaa ymmärtämään, että pahan ongelmaa on monenlaista: on mm. looginen pahan ongelma, evidentialistinen pahan ongelma, soteriologinen pahan ongelma. Historiallisesti ateistit ovat argumentoineet, että Jumalan ja pahan välillä on looginen yhtäpitämättömyys. Craig viittaa Alvin Plantingan ratkaisuun (ks. suomeksi Tapio Puolimatkan Usko, tieto ja myytit).

Teisti voi antaa minkä tahansa mahdollisen selityksen, joka selittää Jumalan ja pahan ristiriidattomaksi. Selityksen ei tarvitse edes olla uskottava: poistaakseen loogisen ongelman sen on oltava ainoastaan mahdollinen. Kaikenlaiset kuvitelmat tulevat tässä apuun (kuten vaikkapa pahat henget). WLC ei kuitenkaan tyydy tähän.

Kun looginen argumentti ei mene läpi, ateisti argumentoi, että ei ole todennäköistä, että Jumalan olisi olemassa, kun kerran on niin paljon pahuutta. Pahuus ja Jumala ovat kyllä loogisesti yhteensovitettavissa, mutta harmonia ei ole uskottava.

WLC vastaa sanomalla, että Jumala ja pahuus ovat yhteensovitettavissa, jos Jumalalla on moraalisesti riittäviä syitä sallia paha. Kristillisen uskon näkökulmasta tällainen syy voisi olla esimerkiksi mahdollisimman monen ihmisen pelastuminen vapaasti. Ehkä vain sellaisessa maailmassa, jossa on paljon pahaa, mahdollisimman moni kääntyisi vapaasti Jumalan puoleen ja saisi ikuisen autuuden.

Ateistin pitäisi pystyä osoittamaan, että Jumalalla ei voi olla tai ei ole mitään moraalisesti riittävää syytä sallia pahan olemassaoloa. Tällaisen osoittaminen on kuitenkin aika lailla vaikeaa ellei mahdotonta: emme ole ihmisinä sellaisessa asemassa, että voisimme lausua moisia tuomioita Jumalasta.

Pahan soteriologiseen ongelmaan Craigillä on omaperäinen vastaus. Ongelman muotoilu kuuluu: Miten on sovitettavissa Jumalan kaikkivaltiuden ja -hyvyyden kanssa se, että monet eivät koskaan saa kuulla evankeliumia ja joutuvat siksi kadotukseen?

WLC vastaa molinistina sanomalla, että Jumala tiesi, kuka ottaisi evankeliumin vastaan, jos kuulisi sen. Tämän perusteella ei-evankelioiduille alueille päätyivät vain ne, jotka eivät kuitenkaan olisi ottaneet evankeliumia vastaan. Hyvä yritys, mutta itse en ole tästä ratkaisusta vakuuttunut. Onneksi toisaalla WLC tuntuu sanovan, että myös vastaamalla Jumalan ilmoitukseen luonnossa ja omassatunnossa saattaa voida pelastua.

Kanaanilaisten joukkomurha

Versioksi pahan ongelmasta voisi kutsua myös Raamatun Jumalan moraaliin kohdistuvia syytöksiä. Kuuluisin niistä on kysymys siitä, kuinka rakastava ja hyvä Jumala saattoi käskeä israelilaisia tuhoamaan kaikki kanaanilaiset luvatusta maasta. WLC:n vastaus tähän antoi Richard Dawkinsille tekosyyn kieltäytyä debatista WLC:n kanssa.

WLC:n vastaus ongelmaan on monisäikeinen. Hän sanoo ensiksi, että Jumala on elämän ja kuoleman herra ja voi siksi ottaa keneltä tahansa elämän pois aivan niin kuin hän on sen ilmaiseksi antanutkin. Toiseksi WLC viittaa siihen, että kanaanilaiset olivat todella paha kansa (he harjoittivat lapsiuhreja yms.) ja todella ansaitsivat tulla tuhotuiksi.

Ylläolevaa voitaisiin kutsua oikeudenmukaisuuden puolustukseksi. Jäljellä on vielä hyvyyden puolustus. WLC viittaa siihen, että Jumala odotti 400 vuotta kärsivällisesti eikä halunnut tuhota kanaanilaisia heti ilman todella vakavaa syytä. Toiseksi hän uskoo mahdollisesti tapettujen lasten pelastuneen, joten se koitui lopulta heille suuremmaksi hyväksi.

Sitten on vielä pelastushistoriallinen puolustus. Ensinnäkin kyseessä oli ainutlaatuinen tapahtuma, jossa Israel saapui luvattuun maahan, jossa Messiaan oli lopulta määrä syntyä. Tästä ei voi mitenkään vetää linkkejä nykypäivään joukkomurhan oikeuttamiseksi. Toiseksi kyse oli nimenomaan maasta, ei ihmisten tappamisesta: jos kanaanilaiset olisivat perääntyneet, kukaan ei olisi kuollut.

Explore posts in the same categories: Kristillinen apologetiikka, Usko ja tiede

One Comment : “Lisää William Lane Craigiltä opittua”

  1. raapustus Says:

    Minusta on ongelmallista väittää, että pikkulasten tappaminen on (edes kanaanilaisten joukkomurhassa) moraalisesti neutraali tai jopa hyvä teko, KOSKA lapset pelastuvat taivaaseen.

    Ensiksikään asia ei ole ehdottoman varma, tai siitä ei olisi näin ekstensiivistä erimielisyyttä kristinuskon historiassa ja nykytilanteessa. Olisi yhtä vastuutonta luottaa pikkulasten pelastumiseen kuin taloa räjäytettäessä siihen, ettei sisällä EHKÄ ole ketään.

    Toiseksi se johtaa välttämättä kysymään, eikö meidän tulisi kontekstista riippumatta tappaa kaikki viattomiksi olettamamme henkilöt, sillä heidän viattomuudestaan seuraava, oletettu automaattinen autuutensa on mahdollisesti suurin hyvä missä tahansa kontekstissa. (Mahdollisesti vielä suurempi on se, että joku saa vapaasti valita kääntymisensä Jumalan puoleen, mutta ateisti voisi sanoa, että lopputulos on sama.)

    Vetoaminen siihen, että lapset olisivat kuolleet erämaassa tuskallisesti nälkään, janoon ja petoihin, ellei tätä ”armomurhaa” olisi suoritettu, eikä lasten jättäminen henkiin Israelin keskelle aikuisten kuoltua ollut mahdollisuus, on minusta kestävämpi vaihtoehto (kirjasta Is God a Moral Monster), vaikka se tunnetasolla jättäisikin vähän toivomisen varaa.

    Pitänee kysyä Craigilta, miten hän näihin huomioihin suhtautuu… ;)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: