Mahdollisuus muutokseen -kampanja

Useimmat pääkaupunkiseudulla liikkuvat ovat huomanneet syksyn aikana Mahdollisuus muutokseen -kampanjan. Puolen miljoonan euron kristillinen mediakampanja käsittää mainosjulisteita, TV-ohjelmia, nettisivun, kirjan ja DVD:n (joita saa tilata ilmaiseksi) sekä ennen kaikkea todistuspuheenvuoroja, joista kaikki edellä mainitut kertovat.

Mahdollisuus muutokseen -kampanja on mielenkiintoinen esimerkki uudesta evankelioinnista. Siinä on otettu käyttöön nykyajan teknologia ja nykymaailmaan vetoavat keinot. Kampanja hankki itselleen siunauksen maan johtavilta poliitikoilta, Elämäsi muutos -kirjan kaunis kansi on tietokonetekniikalla toteutettu, internetistä voi katsoa ja kuunnella julkkiskristittyjen kääntymiskertomuksia.

Meidän aikanamme kaivataan ehkä vähemmän todisteluja ja enemmän todistajia. Muutoskampanja tuo laajempaan tietoisuuteen, että yhteiskuntamme johtohenkilöiden ja kuuluisten nimien joukossa onkin yllättävän paljon uskovia kristittyjä. Kristinusko ei ole lapsellista ja järjetöntä, eikä myöskään pelkkää teoriaa: todistajat kertovat, kuinka elävä Kristus on todella muuttanut heidän elämänsä.

Kampanjassa todistuspuheenvuoronsa tuovat esille mm. ex-rikollisjengiläinen Late Johansson, miss universum Anne Pohtamo, lääkärit Sakari Orava ja Pekka Reinikainen, pikaluistelija Mika Poutala ja ex-muslimi Sadia Baitwaynele. Eri todistajat kertovat myös vapautuneensa mm. syömishäiriöstä, hedelmättömyydestä, huumeista ja perhehelvetistä.

Helsingin Sanomien artikkeli uutisoi kampanjasta taannoin, että se markkinoi Jeesusta muutoksen nimellä. Kampanjan suunnittelija vastasi hyvin, että on ensin otettava huomioon nyky-yhteiskuntamme ihmisten tarpeet. Jeesuskin tuli ihmisten tarpeeseen tuomaan hyvää sanomaa. Nykysuomalaiset eivät kaipaa jeesustelua, mutta muutosta kylläkin.

Parantamisen varaa

Kampanjassa ja sen toteutuksessa on siis paljon hyvää. Se ei kuitenkaan ole saanut aikaan sen suurempaa mullistusta, ja onkin syytä pohtia, mitä olisi voinut tehdä paremmin. Ensiksi väittäisin, että äsken selitetty hyvä strategia ihmisten tarpeiden kohtaamisesta jää puolitiehen.

Kun ihminen avaa kampanjan nettisivut tai kirjan, hänelle töräytetään saman tien valmis vastaus siihen, kuinka muutos tapahtuu: ”Jeesuksen avulla”. Lisäksi useiden todistajien todistuspuheenvuoroihin on ikään kuin pakollisena lisänä ahdettu ajatus siitä, että Jeesus on ainoa tie Jumalan yhteyteen.

Uskoakseni parempi strategia olisi ollut lyhyt analyysi sekulaarin ihmiskuvan riittämättömyydestä tyydyttävään ja merkitykselliseen elämään. Tämän jälkeen olisi ollut paikallaan esittää, kuinka paljon rikkaampi kristillinen maailmankatsomus on. Todistajat saisivat kertoa Jumalan merkityksestä ja voimasta.

Jeesuksen olisi voinut tuoda kuvaan hieman myöhemmin, niin kuin kampanjan kirja tekeekin sivulta 21 alkaen. Ennen tätä kohtalaisen hyvää apologeettista osiota jeesustelu olisi kannattanut jättää pois, lukuun ottamatta jotakin todistuslausuntoa, jossa Jeesuksen muutosvoima näkyisi selvästi.

Mitä tarinoihin tulee, minun makuuni niissä on hieman liikaa esimerkkejä ääritapauksista, jotka ovat olleet huume-, vankila- ja itsemurhakierteessä. Tietysti on hyvä näyttää, että Kristus voi voittaa tällaisetkin esteet, mutta loppujen lopuksi tällaisia ihmisiä on vähän ja suuret massat kaipaisivat ehkä enemmän ”tavallisia” esimerkkejä.

Kasteen kompastuskivi

Muutos-kirja käyttää fiksusti hyväkseen hienoja sitaatteja Gandhilta, Augustinukselta ja C.S. Lewisiltä. Näin se asettuu ainakin näennäisesti laajempaan yleiskristilliseen traditioon. Strategia pettää kuitenkin siinä vaiheessa, kun tulee varsinaisen muutosopetuksen aika. Kampanja tyytyy vain toistelemaan vapaakristillistä ”neljän hengellisen lain” kaavaa (vaikka tätä termiä ei sinänsä käytetä).

Elämäsi muutos -kirjassa teologian taso heikkenee entisestään, kun uskoontulo-oppaan jälkeen hieman myöhemmin annetaan vielä erillinen ”Hengellä täyttymisen” opas. Kirja siis edustaa selvästi helluntailaista teologiaa, vaikka varsinaisesta teologiasta on oikeastaan tässä yhteydessä vaikea puhua. Kyseessä on melko mielivaltainen valikoima tekstejä sieltä täältä eri puolilta Raamattua.

Kampanjan suurimpana teologisena puutteena pidän sitä, että se vaikenee täydellisesti kasteesta. Tarkoitus lienee välttää vaikeaa kiistakysymystä helluntailaisten ja luterilaisten välillä ja keskittyä yhdistävään tekijään eli vakaumukseen siitä, että usko Jeesukseen pelastaa. Hinta on kuitenkin liian kova.

Erimielisyydestä huolimatta sekä helluntailaiset että luterilaiset pitävät kastetta erittäin tärkeänä. Nyt lukija saa käsityksen kasteettomasta kristinuskosta. Paljon parempi ratkaisu olisi ollut löytää jotain yhteistä positiivista sanottavaa kasteesta.

Katolilaisena katson luterilaisten tavoin, että suurin osa suomalaisista on pätevästi kastettu (helluntailaisethan eivät tunnusta lapsikastetta). Jos olemme oikeassa, uuden evankelioinnin strategia tulisi olla toisenlainen kuin muutoskampanjan, joka olettaa kuulijoidensa olevan uudestisyntymättömiä syntisiä.

”Jeesuksen vastaanottamisen” sijaan tulisi julistaa sen lahjan suuruutta, joka kasteessa on jo annettu. Tähän vedoten voi sitten kehottaa uuteen elämään, kuten Paavali tekee Room. 6:ssa. Tämä strategia korostaisi enemmän Jumalan armollista aloitetta ja olisi myös retorisesti hedelmällisempi (captatio benevolentiae – kuulija saisi tietää olevansa Jumalan lapsi eikä vihollinen).

Toki huomioon tulisi ottaa myös yhä enenevät kastamattomien suomalaisten ja maahanmuuttajien joukot. Nykytilanteemme vaatii enemmän kuin uutta teknologiaa: tarvitaan uutta pohdintaa ja uutta sovellusta. Sisällöllisesti kampanja ei valitettavasti opetusteksteissään esitä mitään kiehtovan rakentavaa. Parhaaksi anniksi jäävät näin ollen todellisten ihmisten todistukset todellisesta elämästä. ”Stooreja” voi lukea täältä.

Explore posts in the same categories: Uusi evankeliointi

One Comment : “Mahdollisuus muutokseen -kampanja”

  1. Aarno Sainio Says:

    Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän uskonelämääni ruokkii aivan tavallinen messu teksteineen, rukouksineen ja alttarin sakramentin osallisuus. Mahdollisuus muutokseen on olemassa, mutta sen mahdollistuminen ei mielestäni kaipaa ulkopuolelta tulevaa uskonnollispohjaista retoriikkaa vaan pikemminkin sisäistä matkaa- tuskallistakin sellaista – oman sielun syövereihin. Puhuttelevina oppaina toimivat kirkkovuoden tekstit ja pyhä yhteinen kirkko.. Omien epäonnistumisten tarjoaminen kuulevalle korvalle on usein eheyttävämpää kuin kriiseistään selviytyneiden todistukset. Olipa sunnuntain Hesarissa psykiatri Juhani Rekolan kuolinilmoituksessa hänen oma ja todella pysähdyttävä ajatus:
    ”Itsensä löytäminen ja paluu Jumalan yhteyteen ovat sama asia.” Tähän muutokseen kirkkokin mielestäni kutsuu. Jolla on korvat kuullla, se kuulkoon.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: