Jenni Vartiaisen teologista tulkintaa, osa 2

Sarjan ensimmäisessä osassa johdateltiin Jennin teologiseen tulkintaan ja sen pelisääntöihin sekä nähtiin, kuinka Jenni Ihmisten edessä-hitillään strategisesti hankki puolelleen homot, lesbot ja arvoliberaalit. Nyt on aika siirtyä Seili-albumin laulujen teologisen sanoman avaamiseen.

Seilin evankeliointistrategia

Levyn avaava Koti-pianoteema johdattelee kuuntelijan sanattomin sävelin oikeaan tunnelmaan. Evankeliumista kerrottaessa tarkoitus on johdattaa kuulija perheeseen, Jumalan perheeseen, koti-ilmapiiriin ja lopulta taivaan kotiin. Uutta evankeliointia ei aloiteta lyömällä Raamatulla päähän vaan osoittamalla, kuinka kaunista ja kotoista elämä Isän hoivissa voi olla.

Evankeliumi eli hyvä uutinen pelastuksesta edellyttää kuitenkin jonkinlaista vähemmän hyvää asiaintilaa, johon hyvä sanoma tuo toivon, ilon ja lohdun. Roomalaiskirjeessä Paavali vilautti ensin hyvää sanomaa (1:16-17), omisti sitten pitkän pätkän (1:18-3:20) ihmisten syyllisyyden osoittamiselle ja vasta sen jälkeen avasi kunnolla kristillisen sanoman sisällön (3:21->).

Jennin albumi etenee samalla logiikalla. Koti on vähän niin kuin 1:16-17, minkä jälkeen Seili ja En haluu kuolla tänä yönä vastaavat katkelmaa Room. 1:18-3:20. Vasta myöhemmin albumissa avautuu kristillisyyden koko kauneus (vrt. Room. 3:21->).

Seilin ”lain saarna”

Kuinka siis Jenni (luterilaisittain ilmaistuna) ”saarnaa lakia” eli osoittaa ihmisen toivottoman tilanteen ja evankeliumin tarpeen albumin kahdessa ensimmäisessä laulussa?

Ensin Seili. Kuten Wikipedia kertoo, Seili on 30 km Turusta etelään sijaitseva saari, jonne 1600-1700-luvuilla kuljetettiin spitaalisia. Lepratautia pidettiin Jumalan rangaistuksena synneistä, joten saareen joutuminen kuvaa Jumalan tuomiota.

Jennin laulu kertoo erään spitaalisen matkasta tähän ”saareen syrjäiseen”. ”Sofia, ryysyläinen” näkee veneestään määränpään: ”Siel’ saari on tuomittujen”. Tuomio on lopullinen: ”Jos Seiliin ken joutuu, hän Seiliin myös jää; kuolemaan heikot soudetaan.”

”Synnin palkka on kuolema”, kirjoitti Paavali, ja ”kaikki ovat syntiä tehneet” (Room. 6:23, 3:23). Jennin ”Sofia, ryysyläinen” on se, joka ei ole kunnioittanut Jumalaa Jumalana vaan käynyt ajatuksiltaan turhanpäiväiseksi (Room. 1:21). Tähän viittaa nimi ”Sofia”, joka merkitsee viisautta. Paavali näet jatkaa: ”He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi…” (Room. 1:22)

Kyseessä ei ole yksittäistapaus: ”Sata on Seilissä hautaa ja satoja vielä kaivetaan”. Kyseessä on massa perditionis, kadotuksen massa, suuret joukot Aadamin lapsia, jotka esi-isäänsä seuraten ovat poikenneet vääryyden tielle: ”yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi” (Room. 5:19).

Itse Seili-laulu ei vielä tuo toivoa pelastajasta, mutta spitaaliviittaus ohjaa meidät evankeliumitekstin luo: ”Jeesuksen luo tuli spitaalinen, joka lankesi polvilleen, pyysi häneltä apua ja sanoi: ’Jos vain tahdot, sinä voit puhdistaa minut.’ Jeesuksen kävi häntä sääliksi. Hän ojensi kätensä, kosketti miestä ja sanoi: ’Minä tahdon. Tule puhtaaksi.’ Tauti lähti miehestä heti, ja hän tuli puhtaaksi.” (Mark. 1:40-42)

Augustinuksen rukous à la Jenni

En haluu kuolla tänä yönä jatkaa siitä, mihin Seili jäi. Laulun sanoma vastaa pitkälti jaetta Room. 3:20 (”lain kautta tulee synnin tunto”), jota Room. 7 selittää tarkemmin.

Laulu kertoo ihmisestä, joka on tullut tiedostamaan syntisen elämänsä. Lisäksi kyseinen ihminen ymmärtää, että hänen pitäisi kääntyä synnistään ja alkaa elää uutta elämää. Hän ei vain vielä pysty irtautumaan elämäntavastaan.

Yllä oleva tulkinta perustuu laulun sanoihin: ”Olen kesken, en siis lainkaan valmis täältä poistumaan / juuri kun on meno käynyt elämältä maistumaan. Mulla olis yksi toive, yksi pienti pyyntö vaan: Mä en haluu kuolla tänä yönä.”

Dialogi käydään syntisen ihmisen ja Raamatussa itsensä ilmoittavan persoonallisen Jumalan välillä: ”Lupaan lukea Raamatun ja raitistuu / jos saan aikaa se varmasti onnistuu / muttei tänä yönä. Jääköön taakseni syntinen entinen / pystyn muuttumaan vielä mä tiedän sen / muttei tänä yönä.”

Kyseessä on vanha tuttu pyhän Augustinuksen rukous 300-luvulta, ajalta, jolloin hän tiesi kristinuskon totuuden muttei halunnut irtautua vanhasta lihallisesta elämästään: ”Jumala, anna minulle siveys ja pidättyvyys, mutta älä vielä.”

Jenni ja Roomalaiskirje

Kuten tähänkin asti on nähty, Jennin sanoma mukailee pitkälti Roomalaiskirjeen opetusta. Erityisesti En haluu kuolla tänä yönä -laulun sanat heijastavat Paavalin kuvausta ihmisestä, jota evankeliumi ei vielä ole saavuttanut.

”Tiedän että kuulet tämän / pyyntöni mun rukouksen: Mä en haluu kuolla tänä yönä.” Kyseessä on tilanne, jossa synnin alainen ihminen kyllä tiedostaa Jumalan olemassaolon (Room. 1:19-20), muttei kykene tekemään sitä hyvää, minkä tietää oikeaksi (Room. 7:18).

Paavali ja Jennin laulu kuvaavat samaa tilannetta: ”Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki.” (Room. 7:21-23)

Jälleen kerran hyvä sanoma jää Jenniltä eksplisiittisesti sanomatta, laulun loppuuratkaisu on vain (mitä todennäköisimmin tyhjä) lupaus: ”Annathan siis katsoo vielä, miltä näyttää huominen, niin mä teen mun parhaani, et oisin hyvä ihminen.”

Silti Seili-levyn mukana tulevassa sanoitusvihkosessa juuri tällä laululla on ristitausta, siis ei mikä tahansa ristitausta vaan selvästi kristillisin ristisymbolein koristeltu tausta. Tämä ohjaa ajatukset implisiittisesti Room. 7:lle annettuun ratkaisuun Room. 8:ssa. Sanoma rististä ja uudesta elämästä.

”Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin, jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.” (Room. 8:3-4)

Explore posts in the same categories: Musiikki, Suomalainen kulttuuri, Teologia

One Comment : “Jenni Vartiaisen teologista tulkintaa, osa 2”

  1. Sakari Meinilä Says:

    Onkohan tämä jo liiankin ovelaa taktiikkaa? :)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: