Jehovan todistajat ja Jumalan nimi

Jehovan todistajat ovat taas viime aikoina olleet liikkeellä Jumalan nimen tematiikan inspiroimana (Vartiotorni kirjoitti aiheesta hiljattain). Eräs veljeäni lähestynyt Jehovan todistaja oli kysellyt, oliko veljeni koskaan ajatellut, että Jumalalla on nimi. Vastaus ”Joo, Jeesus Kristus Nasaretilainen” oli hiljentänyt todistajan ja lähettänyt hänet saman tien pois. Tässä kirjoituksessa tarkastelen tematiikkaa hieman syvemmin.

Tärkeimmät raamatunkohdat

Jos veljeni olisi ollut avoimempi kuulemaan todistajan todisteluja, hän olisi varmasti saanut eteensä tietyt raamatunkohdat. Yleisesti tiedetään Jumalan ilmoittaneen itsensä Vanhassa testamentissa nimellä JHWH – lausutaan se sitten Jahve tai Jehova, se on toissijaista. Kysymys on siitä, tulisiko kristittyjen käyttää tätä nimeä Jumalasta puhuttaessa.

Jehovan todistajien suosikkikohdat ovat Matt. 6:9 ja Joh. 17:6. Näissä Jeesus opettaa rukoilemaan: ”pyhitetty olkoon sinun nimesi” ja kertoo ilmoittaneensa opetuslapsilleen Jumalan nimen. Näiden kohtien perusteella Jehovan todistajat päättelevät, että Jeesus opetti opetuslapsiaan kutsumaan Jumalaa Jehovaksi. Jos tämä argumentti menee läpi, on seuraava askel sen tajuaminen, että vain Vartiotorni tottelee tätä opetusta. Siitä ei olekaan enää pitkä matka Jehovan todistajaksi.

Todistavatko nämä raamatunkohdat kuitenkaan sitä, mitä todistajat haluaisivat niiden todistavan? Oliko Jeesuksen julkisen toiminnan ja opetuksen sisältö todella seuraavanlainen: ”Tietäkäähän, että Jumalan nimi on Jehova!” Päinvastoin, evankeliumeissa ei ole jälkeäkään siitä, että Jeesus olisi opettanut juutalaisia tuntemaan Jumalan oikean nimen (hehän tunsivat sen jo muutenkin!). Hän ei kehottanut heitä käyttämään tätä nimeä enemmän ja rohkeammin.

Itse asiassa juutalaiset eivät Jeesuksen aikaan käyttänyt sanaa JHWH lainkaan, he kunnioittivat (”pyhittivät”) sitä niin ahkerasti, etteivät uskaltaneet lausua sitä ääneen. Sen sijaan he korvasivat sen kiertoilmauksilla kuten Adonai (Herrani) tai Ha-Shem (Nimi). ”Nimi” tarkoitti siis yksinkertaisesti Jumalaa. Näin ymmärrämme, että Jeesus oikeastaan liittyikin tähän juutalaiseen traditioon, kun hän puhui Jumalan nimestä.

Millä nimellä kristityt tuntevat Jumalan?

Kristityt eivät toki kiellä JHWH:n olevan Vanhassa testamentissa ilmoitettu Jumalan nimi. Se paljastaa meille Jumalan olemuksen (”Minä olen se joka olen”), mutta Uusi testamentti paljastaa meille jotain enemmän – Jumalan persoonan. Jeesus opettaa rukoilemaan: ”Isä meidän”. Jumala ei ole kristityille vain JHWH, Jumala, vaan ”Isä”. ”Isä” kertoo kuka Jumala on – hän on Isä, koska hänellä on ikuinen Poika. Tässä merkityksessä Jeesus ilmoitti meille Jumalan nimen – Jumalan itsensä.

Kun luemme evankeliumeita, saamme kuvan Jeesuksesta, joka opettaa Jumalan olevan Isä. Hän opettaa myös itse olevansa Poika. Erityisesti Johanneksen evankeliumi on täynnä Isä-Poika-kielenkäyttöä. Sen sijaan Johannes ei kerro Jeesuksen muistuttaneen Jehova-nimestä. Johannes ilmoittaa Jumalan olevan Isä ja Poika, ja he lähettävät vielä kaiken lisäksi Hengen, joka ilmoittaisi koko totuuden.

Kun siirrymme Hengen vuodatuksen jälkeisiin Apostolien tekoihin (5:41), huomaamme kristittyjen kärsivän ”nimen” tähden. Tämä nimi on kuitenkin nyt Jeesuksen Kristuksen nimi. Pyhä Henki on totisesti ilmoittanut Pojan jumaluuden kirkolle, joka syntyi helluntaina. Jeesus itse opetti Jumalan antaneen nimensä hänelle (Joh. 17:11). Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus selvensi, että Jumalalla on yksi nimi, mutta sen jakavat kaikki kolme persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä Henki (Matt. 28:19).

Tässä pyhässä nimessä meidät kastetaan, tällaisena me tunnemme Jumalan. Tämä on se kolmiyhteinen Jumala, jonka Jehovan todistajat kieltävät ja jonka yhteyteen meidän on heidät tuotava.

Explore posts in the same categories: Jehovan todistajat ja mormonit, Kristologia