Paavali-tulkinnan kehityksestä

Tämä on osa 2/3 Paavali-tulkinnan lyhyestä historiasta, jonka kirjoitin gradua varten mutta joka jää siitä pois.

Luther ja luterilaisuus

Seuraavaksi kohdataankin teologianhistorian kenties jättiläismäisin kiista: Lutherin (k. 1546) uusi tulkinta Paavalin julistamasta Jumalan vanhurskaudesta ja siitä noussut uskonpuhdistuksen teologia. Kyseessä oli julkilausutusti paavalilainen ja augustonolainen ohjelma puhtaan armo-opin palauttamiseksi. Esimerkiksi väittelyssään Erasmus Rotterdamilaista (k. 1536) vastaan sidotusta ratkaisuvallasta Luther vetosi Paavaliin ja Augustinukseen.

Tosiasiassa Lutherin oppi oli meni kuitenkin monissa kohdissa Augustinusta pidemmälle, ja sisäpiirikeskustelussa Luther tunnustikin olevansa Augustinuksen kanssa eri mieltä. Lutherin arkkivastustaja Erasmus Rotterdamilainen oli myös Paavalin tulkitsija. Hän kirjoitti kommentaarin Roomalaiskirjeeseen, jossa hän käytti erityisesti hyväkseen suuresti ihailemansa Origeneen kommentaaria, mutta siteerasi usein myös Augustinusta, Ambrosiusta ja Krysostomosta.

Tunnustuksellisessa luterilaisuudessa muotoiltiin oppi Kristuksen vieraan vanhurskauden, passiivisen ja aktiivisen kuuliaisuuden forenssisesta imputaatiosta jumalattomalle. Näin ollen kristityn moraalinen uudistus ja kuuliaisuus eli pyhitys erotettiin kristityn ulkopuolella tapahtuvasta vanhurskauttamisesta. Nämä opit lain (jolla ymmärretään mikä tahansa vaatimus) ja evankeliumin (jolla ymmärretään puhdas lahja ja armahdus) tiukan erottelun lisäksi tulivat luterilaisuuden tunnuspiirteiksi. Niiden tukena käytettiin Paavalia, mutta ne olivat epäjatkumossa koko aiemman teologisen tradition Paavali-tulkinnan kanssa.

Kalvinismi ja metodismi

Reformaation toinen siipi, kalvinilaisuus, perusti omat erityispiirteensä myös pitkälti Paavali-tulkintoihin. Calvin (k. 1564) korosti ihmisen täydellistä turmeltuneisuutta ja kyvyttömyyttä hyvään Jumalan edessä. Kalvinismissa pelastukseen ilman ehtoja predestinoidut vanhurskautetaan kertakaikkisesti, kun he uskovat, minkä jälkeen he eivät enää voi menettää pelastustaan, sillä heidät on lopullisesti yhdistetty Kristukseen. Myös tämä oli teologianhistoriallinen uutuus.

John Wesley (k. 1791) ja metodismi allekirjoittivat protestanttisen soteriologian tunnuslauseen sola fide, sola gratia, solus Christus, mutta eroavaisuutta tuli kysymyksessä vapaasta tahdosta. Wesley halusi pitää vahvasti kiinni Jumalan universaalista pelastustahdosta (Jumala haluaa kaikkien pelastuvan) ja opetti ihmisen itse valitsevan kohtalonsa uskolla tai epäuskolla. Lutherin ja Calvinin mukaan taas Jumala päättää, kenelle antaa pelastavan uskon.

Valistus ja historiallis-kriittisyys

18. ja 19. vuosisadalla valistunut historiallis-kriittinen raamatuntutkimus alkoi lyödä itseään läpi, ja suhtautuminen Paavalin kirjeisiin alkoi muuttua. Monien kirjeiden aitoperäisyyttä alettiin epäillä, mikä luonnollisesti kulki käsi kädessä teologisten johtopäätösten kanssa. Erinäisten vaiheiden jälkeen seitsemän aitoperäisen kirjeen näkemys (puolet perinteisestä luvusta) jäi yleisimmin hyväksytyksi.

Saksalaisista kriitikoista Wrede (k. 1906) ja Schweitzer (k. 1965) kyseenalaistivat vanhurskauttamisopin keskeisyyden ja argumentoivat sen sijaan kosmisen tai mystisen pelastusopin keskeisyyden puolesta. Bultmann (k. 1976) tulkitsi Paavalia heideggerilaisen eksistentialismin läpi, mutta pitäytyi silti melkoisen luterilaiseen tulkintaan laista, vanhurskauttamisesta ja juutalaisista.

Tätä taustaa vasten voidaan lähteä ensi viikolla selvittämään uusimman tutkimuksen löydöksiä ja väittelyitä. 1970-luvulla alkanut niin sanottu uusi perspektiivi (”The New Perspective on Paul”) ja siihen liittyvät kysymykset ovat dominoineet huikeaa Paavali-kirjallisuuden valtamerta.

Explore posts in the same categories: Apostoli Paavali

One Comment : “Paavali-tulkinnan kehityksestä”


  1. Hienosti kirjoitettu. Tästä aiheesta kirjoitta suomeksi on minulle vielä aika vaikea.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: