Maria läpi vuosisatojen

Mariaa ei ole syytä muistella vain jouluna vaan myös pääsiäisenä: ”Jeesuksen ristin luona [seisoi] hänen äitinsä…” (Joh. 19:25) Luin hiljattain arvostetun teologin Jaroslav Pelikanin kirjan Mary Through the Centuries (Yale University Press 1996, saatavilla Helmet-kirjastosta ainoana Pelikanin kirjana). Pelikan kääntyi luterilaisuudesta ortodoksisuuteen vuonna 1998 ja kuoli vuonna 2006. Hänen kirjansa Marian merkityksestä kulttuurin ja kristinuskon historiassa avasi useita mielenkiintoisia näkökulmia.

Opin kehityksestä

Pelikan aloittaa terävällä huomiolla opin kehityksestä. Hän kysyy, millä raamatullisilla ja opillisilla kriteereillä protestantti hyväksyy opin kehityksen Matt. 28:19:sta nikealais-konstantinopolilaisiin kolminaisuusmääritelmiin mutta torjuu Matt. 26:26:n tai Matt. 16:18:n kehityksen ja määritelmät transsubstantiaatiosta tai paaviudesta. Tämän Pelikan sanoo alkusoittona seuraaviin lukuihin, joissa hän käsittelee Marian merkityksen ja aseman kehittymistä.

Sivulla 15 Pelikan huomauttaa, että oli lyhyt askel soveltaa Aadam-Kristus-typologiaa Eevaan ja Mariaan: ”Niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuus teki kaikista syntisiä, niin yhden kuuliaisuus tekee kaikista vanhurskaita.” (Room. 5:19) Vaikka Uusi testamentti ei tätä askelta ottanut, varhaisimmat kirkkoisät jatkoivat siitä, mihin Paavali jäi. Irenaeus totesi reilut sata vuotta Paavalin jälkeen: ”Eevan tuli palautua Mariassa, niin että neitsyt… tekisi tyhjäksi ja tuhoaisi neitseellisen tottelemattomuuden neitseellisellä tottelevaisuudella.” Irenaeus piti itseään apostoleilta saadun uskon eteenpäin antajana (s. 43).

Oppi toisesta Aadamista, joka oli ”taivaallinen” toisin kuin ”maallinen” ensimmäinen Aadam (ks. 1. Kor. 15:45-47) johti pian kuitenkin vaaralliseen doketismiin, jonka mukaan Kristus vain näytti ihmiseltä mutta oli oikeasti vain taivaallinen olento, joka ei saanut mitään ihmisluontoa Marialta vaan tuli hänen lävitseen kuin vesi putkesta. Tähän kristityt vastasivat korostamalla Jeesuksen tosi syntymää neitsyt Mariasta ja kuvaamalla Mariaa raskaana (s. 47-50).

Marian neitsyys ja muita typologioita

Vaikka Uudessa testamentissa oli suhteellisen vähän eksplisiittistä aineistoa Mariasta, oli varhaisilla kristityillä käytössään myös koko Vanha testamentti, johon he uskoivat Uuden testamentin kätkeytyvän. (s. 23) Samoin kuin Jeesuksesta, myös Mariasta saatettiin löytää typologioita, ennuskuvia. Jotkut näistä ovat löytäneet tiensä jo itse Raamattuun: Matteus siteeraa Jesajan ennustusta raskaaksi tulevasta neitsyestä. Kristityt päätyivät typologioiden oikeutukseen kiistassa markionilaisia ym. vastaan, jotka Vanhan testamentin kirjaimellisiin merkityksiin vedoten kielsivät sen tulevan kristittyjen Jumalalta.

Marian neitsyyteen löydettiin myös eksoottisempia viittauksia. Kirkkoisä Hieronymus tulkitsi Laulujen Laulun sulhasen ja morsiamen Jumalaksi ja Mariaksi (eikä tämä ole mikään epäoikeutettu tulkinta, jos Maria kerran on uusi Eeva ja uuden Aadamin, Jumal-ihmis-Kristuksen puoliso sekä Jumalan kansan perikuva). Siellä hän näki neitseellisessä Mariassa suljetun puutarhan ja sinetöidyn lähteen: hortus conclusus soror mea sponsa, hortus conclusus, fons signatus (4:12 Vulgatan mukaan, Pelikan s. 29).

Laulujen laulusta löytyy myös perusta Musta Madonna-teemalle: nigra sum sed formosa – ”Minä olen musta, mutta ihana” (1:5 Vulgatan ja vanhan käännöksen mukaan). Lisäksi Mariasta, hyveellisestä naisesta, tuli vastaus Sananlaskujen lopun kysymykseen: mulierem fortem quis inveniet – Kelpo vaimon kuka löytää? (Sananl. 31:10 Vulgatan ja vanhan käännöksen mukaan) Samoin Mariassa nähtiin taivaan enkelten ylistyskuoron johtaja toisen Vanhan testamentin Marian mukaan: ”Naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä rummun, ja kaikki naiset seurasivat häntä tanssien ja rumpua lyöden. Mirjam viritti laulun: — Laulakaa ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti!” (2. Moos. 15:20-21, Pelikan s. 25-28.)

Maria-dogmeista

Muutama mielenkiintoinen huomio Maria-oppeihin liittyen. Pelikan toteaa Theotokos-tittelin olevan saatavilla olevien tietojen valossa kristillinen termi, ei siis lainaus mistään pakanakulteista (s. 55). Marian neitsyyteen liittyen Pelikan kiinnitti (s. 29) ensimmäistä kertaa huomioni sellaiseen seikkaan, että evankelista Luukas, joka eniten painottaa Marian neitsyyttä (Luuk. 1:27, 34) ja joka lienee saanut tietoja suoraan Marialta (ks. Luuk. 1:1-4, Ap.t. 1:14), ei vastoin kaikkia muita evankelistoja mainitse Jeesuksen veljiä lainkaan. Hän näyttää olleen perillä Marian neitsyydestä ja halunneen välttää väärinymmärryksiä kirjoittaessaan kreikankieliselle yleisölle jättäessään maininnat veljistä pois.

Theotokoksen riemuvoitto liittyy mielenkiintoisella tavalla Efesoksen kaupunkiin. Jakeessa Ap.t. 19:28 efesolaiset vastustivat Paavalin lähetystyötä ja huusivat: ”Suuri on efesolaisten Artemis!” Artemis oli äitijumalatar, epäjumala, joka sai väistyä todellisen Jumalan äidin tieltä, kun tuossa samaisessa kaupungissa vajaat 400 vuotta myöhemmin ekumeeninen kirkolliskokous julisti Marian totiseksi Jumalansynnyttäjäksi eli Theotokokseksi. (s. 56)

Tahrattomuudesta ja taivaaseen ottamisesta vielä muutama sana: jo Koraani puhuu tahrattomasta ja synnittömästä Mariasta (Suura 19:17-20, Pelikan s. 70-71). Jo 400-luvulla on vietetty ”Marian muistoa” (tees Marias tee mneemee, s. 60-61), joka on todennäköisesti viitannut hänen taivaaseen pääsemisensä päivään.

Mater Dolorosa

Pyhällä viikolla on päätettävä Mariaa koskeva postaus mietiskelyyn Mariasta ristin juurella seisovana surujen äitinä. Puolanopiskelijana en voi olla lainaamatta Pelikanin siteeraamaa kaunista Henryk Góreckin 3. sinfonian sanoja, jotka vertaavat Mariaa poikansa kansannousussa menettäneeseen äitiin:

Kajze mi podzioł
mój syneczek miły
Pewnie go w powstaniu
ze wrogi zabiły

Runollinen käännökseni:

Oi mihin hän nyt meni /
rakas pieni poikani /
paha vihollinen varmaan /
vei kapinassa surmaan

Pelikanin (s. 127) antama käännös:

Where has he gone,
My dearest Son?
Perhaps during the uprising
The cruel enemy killed him.

Explore posts in the same categories: Kirjaesittelyt ja -arviot, Neitsyt Maria ja pyhät

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: