Maailmanmenoa

En yleisesti ottaen kannata iltapäivälehtiä. Ne kertovat pääasiassa huonoja uutisia, ja minä kannatan hyviä uutisia. Niiden kannet ovat viikko toisensa jälkeen täynnä skandaaleja, tragedioita ja moraalittomuuksia, ja on järjetön epäoikeudenmukaisuus, että Ilta-Sanomat ja Iltalehti saavat päivästä toiseen paistaa koko Suomen katseltavina kaikkien kauppojen ja kioskien hyllyillä ja ikkunoilla, kun taas kaikki hyvä kirjallisuus ja rakentava materiaali pysyy suurelta yleisöltä salassa. Tänään satuin kuitenkin selaamaan läpi Ilta-Sanomat (joka on se vähemmän paha niistä kahdesta). Tässä lyhyesti sen satoa.

Äidin ja lapsen murha

11-vuotias poika ampui 8. kuulla raskaana olleen isänsä naisystävän haulikolla kuoliaaksi. Häntä uhkaa syyte kaksoismurhasta ja elinkautinen. Kyllä, kuulitte oikein. Kaksoismurhasta. USA:n lainsäädännön mukaan raskaana olevan naisen tappaja on vastuussa kahden hengen riistämisestä. Tämä on sama lainsäädäntö, joka pitää täysin perustavanlaatuisena oikeutena sitä, että tuo äiti saisi abortoimalla tappaa kahdeksankinkuisen lapsensa. Äitiä ei murhasta syytettäisi, mutta 11-vuotias saa samasta elinkautisen.

Tämä ei tietenkään poista 11-vuotiaan teon raskautta. Sopii vain kysyä, miksi ihmeessä 11-vuotias ampuisi haulikolla naisen kuoliaaksi, vielä raskaana olevan, vielä isänsä rakastaman. Millainen yhteiskunta tuottaa tällaisia tuloksia? Artikkeli ja lähimmäiset ilmoittivat teon syyksi mustasukkaisuuden. Oletus lienee, että syy on täysin lapsessa, mutta olisiko siinä sittenkin jotain perää, että vanhempien ei oikeasti kuulu vaihdella kumppaneita vaan pysyä yhdessä omien lastensa toisen vanhemman kanssa?

Teiniraskaus ja teinivanhemmuus

Toinen juttu kertoi teinivanhemmista. Englannissa 13-vuotias poika oli tullut isäksi 15-vuotiaan tytön kanssa. Suomessa 14-vuotias tyttö oli tullut raskaaksi 8. luokalla, ja eräs toinen pariskunta hoitaa nyt onnellisena vauvaansa 17- ja 18-vuotiaina. Eniten tilaa sai 14-vuotias tyttö, joka oli saanut tietää raskaudestaan vasta 25. viikolla – kuukautiset olivat tulleet raskaudesta huolimatta. Jumalan kiitos – muuten olisi lapsi armotta tapettu.

Kun lääkärit ilmoittivat tytölle, että 25. raskausviikolla ei enää voitaisi tehdä aborttia (onneksi asiamme ovat sentään vähän paremmin kuin USA:ssa!), tyttö lähipiirinsä kanssa purskahti vuolaaseen itkuun. Eikä siis lapsensaamisen onnesta vaan päinvastoin. Lasta kammoksutaan kuin syöpää. Kaiken kukkuraksi tyttö sai kontolleen lääkärien tuomion – ei siitä, että hän oli harrastanut vastuuttomia sukupuolisuhteita, vaan siitä, että oli laiminlyönyt ehkäisyä! Järkyttävän nurinkurista. Lopulta ainoa lohtu oli kätilö, joka oli huomauttanut, että eihän tässä tapahdu muuta kuin että maailmaan syntyy yksi ihminen lisää, joka rakastaa sinua (äitiä). Niinpä. Hyvä voittaa lopulta aina pahan.

Sukupuoliabortti ja lapsen kuolema

Aborttiin liittyy myös Ruotsin kristillisdemokraattisen sosiaaliministerin viimeaikainen kannanotto. Hän haluaa sallia abortin Ruotsissa ulkomaalaisille naisille eli avata Ruotsin aborttiturismille esim. Puolasta ja muista katolisista maista, joissa lasta ei yleisesti pidetä syöpänä. Ruotsissa ”kirkko” on jo kauan sitten muuttunut kristillisestä organisaatioksi maalliseksi sosiaaliyhteisöksi (siihen voi kuulua ei-kastettuja!), eikä kristillisdemokraatin nimen takanakaan näytä olevan sen syvempää sisältöä. IS:n sitaatista olin kuitenkin ymmärtävinäni, että Hägglund kammoksui sukupuoliabortteja – lapsen tappamista ”väärän” sukupuolen takia. Johdonmukaisuus on USA:n lainsäädännön luokkaa. Onko lapsella nyt yhtäkkiä jokin itseisarvo, onko lapsi kenties lahja, kun sitä ei saakaan vapaasti halutessaan abortoida?

Lapsen kuoleman teemaa jatkoi myös traaginen ja koskettava kertomus 14-vuotiaan tytön hautaan siunaamisesta. Saatesanat ovat varmasti koskettaneet monia, ja siunaustilaisuus oli kuvauksen mukaan antanut lohtua sureville. Viimeisten asioiden elementti kuitenkin puuttui: jos sinäkin itkit tai tunsit epäoikeudenmukaisuuden tuskaa lukiessasi suloisen tytön ennenaikaisesta kuolemasta, ehdotan sinulle, että se oli kaiku siitä, että – Tertullianuksen sanoin – anima naturaliter christiana. Luontomme huutaa oikeutta, tuomiota, ruumiin ylösnousemusta ja iankaikkista elämää. Tätä kirkko julistaa Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Isä (ja äiti) on myös kerran joutunut katsomaan traagisesti kuolevaa Poikaansa. Mutta tuona pääsiäisenä saimme vahvistuksen sielumme huudolle – ylösnousemus on, ja se odottaa koittoansa.

Explore posts in the same categories: Lehdet, Seksuaalimoraali

2 kommenttia : “Maailmanmenoa”

  1. Cap'n Haddock Says:

    Hyvä kirjoitus! Itse inhoan noita tabloideja, koska pienemmät lapset, jotka osaavat jo lukea, näkevät niistä kaikkea sellaista joka jättää jäljen heidän mieliinsä ja sieluunsa, ja joka aiheuttaa turhaan pelkoja ja huolia sen ikäisillä.

    Aborttiasioista olen kirkonne kannalla.

  2. Good news pls! Says:

    Olen myös ihmetellyt samaa noiden lehtien kohdalla. En todellakaan mielelläni lue näitä lehtiä, tai jos luen niin ohitan murhat ja tragediat. Tiedän jo että niitä tapahtuu, eikä elämäni laatu parane uusista lukemalla.

    http://www.guutiset.com/hyvat_uutiset/

    Tuolta käyn lukemassa uutiset yleensä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: