Usko ja tieto, Jumala ja järki

Huomattavan suuri osa suomalaisista elää valistuksenaikaisten ja modernien mielikuvien vaikutuksen alaisena. Monet ajattelevat, että usko on ristiriidassa järjen kanssa tai että tiede on tehnyt kristinuskon tyhjäksi ja tarpeettomaksi. Jos joku on kaivannut tieteellistä ja perinpohjaista vastausta yleisimpiin uskon ja kristinuskon vastaisiin argumentteihin, enää ei tarvitse odotella. Tapio Puolimatka on tarttunut haasteeseen.

Puolimatka on kirjoittanut mittavan trilogian, joka yhteensä kattaa yli tuhat sivua tiivistä ja täyttä asiaa uskon (erityisesti kristinuskon) ja tieteen suhteesta. Onko järkevää uskoa Jumalaan? Eikö tiede ole osoittanut Raamatun epäluotettavaksi? Eikö evoluutio ole kumonnut kristinuskoa? Näihin aihekokonaisuuksiin voi perehtyä syvällisesti Puolimatkan kirjoissa Usko, tieto ja myytit, Usko, tiede ja Raamattu sekä Usko, tiede ja evoluutio.

Usko ja tiede

Tähän asti olen päässyt ensimmäisen kirjan loppuun ja esittelen tässä lyhyesti trilogian ensimmäisen osan, 2005 Tammen julkaiseman Usko, tieto ja myytit. Vaikka teksti on paikoin raskasta, on kirja ehdottomasti lukemisen arvoinen, vaikkakaan kaikki argumentit eivät vakuuttaisi loppuun asti.

Esimerkiksi Raamatun inspiraatiosta vakuuttuminen on Puolimatkalle subjektiivisen uskonkokemuksen asia. Sama argumentti todistaisi Koraaninkin inspiraatiosta. Katolinen näkemys ylösnousseen Kristuksen auktorisoiman kirkon opetuksesta on tiedollisesti paljon vakuuttavampi.

Kirjan parasta antia on varmasti Puolimatkan terävä naturalistisen ateismin aseistariisuminen. Kerta toisensa jälkeen lukija havahtuu siihen, kuinka itsensä kumoavaa ns. tieteisusko lopulta on. Kun esimerkiksi julistetaan, että tiede on ainoa tapa saada varmaa tai luotettavaa tietoa, kumotaan samalla juuri esitetty väite, koska tähän väitteeseen ei ole päädytty tieteellisen todistuksen avulla.

Puolimatka huomauttaa myös osuvasti, kuinka modernin tieteen mielekkyys olettaa suuren määrän ei-todistettuja asioita, kuten sen, että aistimme ja havaintomme tavoittavat oikeasti todellisuuden ja että todellisuudessa on järjestystä ja lakeja, joita voimme tutkia. Tämä periytyy kristillisestä ajattelusta, jonka mukaan älyllinen Jumala on luonut meihin älyn, joka tavoittaa saman luojan luoman todellisuudenkin.

Jumalan olemassaolo – puolesta ja vastaan

Puolimatkan kirjassa on tähän asti ehkä paras suomeksi lukemani esitys perinteisistä järkiargumenteista Jumalan olemassaolon puolesta. Puolimatka asettaa argumentit loogiseen muotoon ja vastaa niihin esitettyihin vasta-argumentteihin tukeutumalla parhaisiin moderneihin kristillisiin filosofeihin kuten Alvin Plantingaan.

Pahuuden ongelmaankin Puolimatka tarttuu logiikan avulla. Hän esittää tämän kuuluisimman ateistisen argumentin useassa huolitellussa muodossa ja vastaa lopulta iänikuiseen ongelmaan muutamalla varteenotettavalla tavalla. Vähintäänkin lukija pääsee miettimään asiaa eri näkökulmista ja huomaa, ettei argumentti loogisesti kumoa kristinuskoa.

Myytit

Lopuksi Puolimatka kirjoittaa mielenkiintoisesti moderneista myyteistä. Esimerkiksi kehitys on modenri myytti – ihmiset luulevat, että teknologian kehitys todistaa siitä, että ihminenkin on kehittynyt ja kehittyy edelleen yhä paremmaksi moraalisesti ja älyllisesti.

Kuitenkin 1900-luku osoittaa, että ihminen ei suinkaan ole parantunut moraalisesti. Samoin antiikin aikoina eli äärimmäisen fiksua porukkaa, eikä samaa voi sanoa monistakaan nykyihmisistä. Kannattaa lukea vanhoja kirjoja.

Tieteisusko on myös moderni myytti – ihmiset tykkäävät ajatella, että tiede vastaa kaikkiin ongelmiin ja kysymyksiin. Kuitenkaan tiede ei voi selittää, miksi mitään on olemassa – sen keinot loppuvat hyvin lyhyeen. Tieteen sisällä tiedetään paljon vähemmän kuin ulospäin annetaan usein ymmärtää. Nämä myytit ovat pohtimisen arvoisia, ja Puolimatkan kirjasta niitä löytyy lisää. Suosituksen arvoinen teos.

Explore posts in the same categories: Kirjaesittelyt ja -arviot, Kristillinen apologetiikka, Usko ja järki